Ihanan rauhallinen hetki; kuopus ja keskimmäinen ovat yökylässä, esikoinen luuraa pihalla ja mies jälkipeleissä. Käsivarret ja kaula punoittavat kivasti. Aurinkoa tuli liikaa saastepilvenkin läpi, kun päivystin yli 6 tuntia jalkapallokenttien reunalla.

Tänään oli ilmassa "hieman" Kiinahepulia. Bad China Day sanan varsinaisessa merkityksessä. Enpäs olekaan pitkään aikaan saanut samanlaista hepulia. Uusia kasvoja joutui kaivelemaan takataskusta useammat...

Jo aamusta kaikki alkoi mennä putkeen, auto oli tilattu vasta 9:ksi, kun puoli 9 esikoinen havahtui siihen, että harkat alkavatkin jo klo 09. No ei hätää, ehtivät he kuitenkin hyvin mukaan. Tänään oli Suzhou Sports Clubin Travelling Teamin ensimmäiset harjoitukset. Paikkana oli Dulwitch College. Vaikka Dulwitch onkin uusi ja hieno koulu  niin täytyy sanoa, että SSIS:ssä urheiluun on panostettu eri tavalla. D:n jalkapallokenttä oli erittäin huonokuntoinen nurmikenttä ja sitä ympäröivä juoksuratakin näytti ihan suomalaiselta perunapellolta. Harmi, että SSC ei pidä enää harjoituksiaan SSIS:n tekonurmella =(.

Poikien harkkojen jälkeen menimme SSIS:n kentän laidalle kannustamaan SSV:ta (Suzhoun Sohvaperunoiden Veljeskuntaa).

Kovia matseja päivän aikana oli ja kyllä suomalaismiehet ovat vuoden aikana kovasti kehittyneet. Opettajia vastaan varsinkin oli kova matsi ja järkyttyneinä kuuntelimme korvat punaisina kansankynttilöiden kielenkäyttöä kentällä. Taitaa opettajillakin päästä futishulluus esiin kun pallon näkevät. Mahtaakohan esikoisella enää olla mahiksia hyviin numeroihin, sillä sen verran lahjakkaasti rakas mieheni kamppasi "Trickyn" eli esikoisen luokanvalvojan pelin tiimellyksessä...

Omat Cheerleaderitkin miekkosilla oli:

Päivän saldo: Useampia reisirevähtymiä, polvien vääntymisiä, nilkan venähtämisiä ja muita pienempiä haavereita.